Talous
Seurakuntien talous rakentuu pääosin kirkollisverotuloille. Verotulojen osuus kokonaistuloista oli Vantaalla noin 76 prosenttia vuonna 2016. Muita tuloja ovat esimerkiksi kiinteistö- ja vuokratulot.
Vantaalaiset maksavat maan pienintä kirkollisveroa. Veroprosentti on yksi. Samaa kirkollisveroprosenttia maksetaan Espoossa, Helsingissä ja Turussa ja Kaarinassa.
► Lue, mitä jäsenten maksamilla kirkollisveroilla tehdään: Vantaalaisen kirkollisverolla saisi pari pitsaa kuukaudessa (30.8.2016)
Kirkon saama osuus yhteisöverosta korvautui valtionosuudella vuonna 2016.
Vantaan seurakuntien talousarviot ja toiminta- ja taloussuunnitelmat
- Talousarvio 2017 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2017-2019 (ilman henkilöstöliitettä) (pdf)
- Talousarvio 2016 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 (ilman henkilöstöliitettä) (pdf)
- Talousarvio 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 (ilman henkilöstöliitettä) (pdf)
Vantaan seurakuntien puolivuotisraportit ja tasekirjat
Seurakuntien toimintamenot
Kolmannes seurakuntien varoista käytetään toimintaan lasten ja nuorten kanssa.
Toiseksi eniten rahoja, lähes neljännes kaikista menoista, käytetään kotimaiseen auttamiseen eli diakoniaan.
Vuonna 2016 toimintakulut jakautuivat seuraavasti:
- Lapsi- ja nuorisotyö 34 %
- Kotimainen auttaminen 23 %
- Viestintä ja tiedotus 8 %
- Jumalanpalveluselämä 7 %
- Muu seurakuntatyö, sielunhoito, aikuistyö, yhteiskunnallinen työ 9 %
- Kirkolliset toimitukset 10 %
- Lähetys ja kansainvälinen toiminta 5 %
- Musiikki 4 %
