Tehdyt toimenpiteet
Nimimerkki Sad Case
Olen 21-vuotias tyttö ja olen seurustellut samanikäisen pojan kanssa kohta 4 vuotta. Muutimme yhteen elokuussa. Pikkuhiljaa on alkanut tuntua, ettei suhde toimi. Olemme vieraantuneet toisistamme. Seksielämä on lähes olematonta.Minua huolestuttaa avomieheni käytös. Hän on viime aikoina ollut kovin alla päin ja masentuneen oloinen. Hän saattaa pelata tietokoneellaan monta tuntia ja läksyt jäävät tekemättä. Kotityöt ovat pääasiassa jääneet minun vastuulleni. Lisäksi taloudellinen päävastuu on minulla, mikä häiritsee minua. Olen miettinyt, myös ääneen, eroa, erilleen muuttamista. Se tuntuu ainakin mielikuvissa helpottavalta, huojentavalta ja järkevältä vaihtoehdolta. Mutta välitän avomiehestäni kovasti ja minua huolestuttaa se, miten hän pärjäisi jos me eroaisimme. Minua pelottaa, jäänkö yksin jos eroamme. Entä jos en löydäkään uutta miestä. Olen neuvoton. Mitä minun pitäisi tehdä? Pitäisikö meidän vielä yrittää? Menenkö hoitoon, hyppäänkö kaivoon, vaihdanko yksiöön vai yritänkö vielä?
Hei ”Sad Case” !
Olipa monipuolinen kirje. Isoja asioita olet joutunut miettimään ja kohtaamaan elämässäsi, olet myös hyvin ja rehellisesti kuvannut tilannettanne. Muutamaan asiaan haluan nyt pysähtyä.
Kirjeesi alussa kerroit seksielämänne olevan lähes olematonta. Niinhän se taitaa olla, että jos muuten ei suhteessa suju, niin seksikin jää pois tai päinvastoin. Aika usein on niin, että nainen pystyy rakastelemaan ja olemaan seksuaalisesti aloitteellinen ja aktiivinen, jos hänen tunneakkunsa ja hellyyskiintiönsä ovat täynnä. Mies taas pystyy antamaan hellyyttä ja muuta tunneakkua täydentäviä asioita paremmin rakastelun jälkeen. Tästä kannattaa ainakin keskustella ja tunnistaa kumpaan rooliin itse kuuluu.
Mietit, mitä tapahtuu jos lähdet yhteisestä kodistanne. Jos oikein ymmärsin, niin Sinua lähtö/ero helpottaisi. Huolissasi olet siitä, miten puolisosi tulisi pärjäämään, jäisikö hän neljän seinän sisälle pelaamaan jättäen opiskelun jne. Kerroit, että riitelette usein. Miten paljon olette keskustelleet asiasta ja asioista? Maltillinen keskustelu voisi selventää tilanteen ymmärtämistä ja arvioimista. Jos tilanne on kovin tiukka tai tulehtunut, voisitte pyytää jotain ulkopuolista henkilöä olemaan keskustelussa läsnä. Perheasiainkeskuksen parisuhdeneuvojat, kotikirkon päivystävä pappi tai diakoniatyöntekijä ovat esimerkiksi henkilöitä, joiden puoleen voi kääntyä apua tai tukea tarvitessa. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Monissa opiskelupaikoissa on myös kuraattoreja, terveydenhoitajia yms, jotka ovat käytettävissä.
Useaan otteeseen mainitset huolestumisesi avopuolisostasi tai hänen käytöksestään; allapäin ja masentunut, runsas tietokoneen käyttö, läksyjen tekemättä jättäminen, opiskelu ei enää innosta, luonteeltaan hidas, valvoo myöhään jne. Mieleen tulee masentunut ihminen. Onko hän käynyt lääkärissä? Ellei, niin varmasti olisi hyvä käydä tarkistamassa fyysinen ja henkinen kunto. Mahdollinen peliriippuvuus tulee myös mieleen. Siitä voi käydä puhumassa vaikka paikallisella A-klinikalla tai lääkärille.
Mainitset, että teillä on yhä vähemmän yhteistä ja että teillä on vähän naurun ja hyvän tuulen hetkiä, yhteinen huumorintaju puuttuu. Ilo suhteessa ja suhteesta on hirvittävän tärkeä asia! Oletteko yhdessä miettineet, mille asioille olette aiemmin yhdessä nauraneet, mikä on tuottanut teille iloa? Olisiko käynyt niin, että yhteenmuuttamisen myötä olette muuttuneet toisillenne itsestäänselvyydeksi? Aika usein käy niin, että unohdetaan sanoa toiselle, mitkä asiat ovat hyvin, missä toinen tuottaa iloa jne. Sen sijaan kyllä muistetaan muistuttaa kaikesta siitä, mikä ei ole hyvin ja mikä suututtaa ja ärsyttää.
Mietit myös sitä, löydätkö jonkun jos jätät nykyisen puolisosi. Ennen kuin teet/teette eropäätöksen kannattaa käyttää aikaa ja energiaa keskusteluun, perheneuvontaan, parisuhdekursseihin yms, jotta tilanteessa päästäisiin eteenpäin ja parisuhde säilyisi. Vaikka tilanne päätyisikin eroon, olette molemmat näiden keskustelujen jälkeen kypsempiä ihmisiä elämään yksinkin. Myös uuden suhteen keston ja laadun kannalta on hyvä, jos entisen suhteen möröt ja omat sisäiset luurangot on kaivettu esiin. Myöhemmin ei tarvitse katua ja jossitella, kun ei tarpeeksi yrittänyt. Jos parisuhteeseenne ei löydy eväitä/tahtoa/voimia/rakkautta ja päätätte erota, niin menetetty suhde tarvitsee suruajan eli uuden vakituisen suhteen solmimista kannattaa lykätä ainakin vuodella. Kannattaa tutustua itseensä, opetella tulemaan toimeen itsensä kanssa, nauttimaan omasta seurastaan, itsenäistyä, sen jälkeen uusi suhdekin lähtee ihan uudelta tukevalta perustalta.
Lopuksi suoraan tai hiukan muunnellen ”Solmuja parisuhteessa”-kurssin kuusi teemaa mietintämyssyyn ja ehkä yhteisten keskustelujennekin teemoiksi:
-
Kuka olen, keitä olemme yhdessä?
-
Miten tähän tilanteeseen on tultu ?
- yhteisen taipaleen tarkastelua
-
Miltä tuntuu?
- tunnista omia ja kumppanisi tunteita
-
Seksuaalisuus solmussa?
- kuuntele kehosi viestejä
-
Missä ollaan nyt?
- solmutilanteen jäsentäminen
-
Mitä tahdon?
- toiveet, unelmat ja tavoitteet
Sivuilta www.parisuhdekurssi.fi löydät paljon hyödyllistä tietoa parisuhteen hoidosta.
Pidä huolta itsestäsi!
Siunausiloa löytöretkelle itseenne ja suhteeseenne!
Toivottelee Martta
