Sijainti: Etusivu / Tukea elämään / Huojentamo / Nimimerkki Ei pääkaupunkiseudulla

Nimimerkki Ei pääkaupunkiseudulla

Hei.

Kiitos lähestymisestäsi. Vastaanottajana huomaan, että sinulla on paljon kuormaa kannettavanasi. Sanoitkin, että tilanne ahdistaa ja vie energiaa.

Viina on viisasten juoma, sanotaan. Kun juominen alkaa viedä miestä, alkavat myös elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Alkaa ongelman kieltäminen, pullojen piilottelu, taloudelliset vaikeudet, kaikki tyynni. 

Kuvailemasi ongelman pysyvyyttä tukee aivan ilmeisesti anoppi, joka toimii apen juomisen mahdollistajana. Anoppi ruokkii, pyykkää ja siistii, kuten perinteisen vanhan kansan perheenemännän hyveisiin kuuluu. Hän kanavoi rakkauden puolisoonsa tätä hoitamalla ja huoltamalla, siis huolenpidolla. Myös appiukko pitää yllä perinteistä ihmiskuvaa, nimittäin perinteistä mieskuvaa, jossa mies on rajojen rikkoja, tekee päätökset itsenäisesti muita kuulematta ja on vastuussa tekemisistään vain itselleen. Mutta jos on vielä niin, että et halua lastesi näkevän ukkia juopuneena ja pelottavana, ongelma vaikuttaa koko perhepiirin elämään.

Aikuisen, täysikasvuisen ihmisen pitää pystyä kantamaan vastuu omista teoistaan. Lapsi ei aina tiedä tai ymmärrä tekojensa seurausta. Aikuinen ymmärtää eikä tätä vastuuta voi kiertää.
Avain kaikkeen hoitoon on yksilön oma tahto. Aikuista ihmistä ei voi siepata A-klinikalle kärräämistä varten. Sen sijaan hänet voidaan paikan päälle kyllä kutsua, vaikka sitten oikein joukolla.

Ajattelen kahta tapaa tehdä vallitsevalle tilanteelle jotakin. Suosittelen pikaista yhteydenottoa johonkin A-klinikan tai AA-yhdistyksen toimipisteeseen. Siellä ihmiset tuntevat alkoholiongelman koko kuvan ja osaavat auttaa edes jollakin tapaa. Löytyisikö paikan päältä esim. jokin tukihenkilö, joka itse on päässyt viinasta irti ja tuntee tien? 

Toisena lähestymisnäkökulmana näen tiukkasanaisen perheneuvottelun. Rajat ovat rakkautta. Teidän samanmielisten, appiukon tilanteesta huolestuneitten on tiivistettävä rivinne ja istutettava ukki alas, jotta päästään keskustelemaan vakavasta asiasta. Uhittelu ja kiroilu ovat merkki siitä, että ihmisellä on paha olo, jota hän haluaa purkaa. Teidän on yhdessä sitkeästi, päättäväisesti, vähäeleisesti, provosoimatta, taipumatta ja vakain aikein ilmoitettava appiukolle että ”kiitti mulle riitti”. Anoppi pitää saada samaan rintamaan, jos suinkin on mahdollista. Jos vastauksena appiukolta on uhittelua ja kiroilua, se on merkki siitä, että viesti on mennyt perille. Uuteen elämänvaiheeseen, uuteen elämään pääsemiseen kuuluvat synnytystuskat isoilla kirjaimilla piirrettynä. Päälle karkaamisen uhkan alla on tietty tarpeen selvittää etukäteen takaoven sijainti ja ehkä ottaa hätänumero kännykkään peukalon alle.

Alkoholistin herättely pois, ulos kuplastaan on vaikeaa. Helppoja voittoja ei ole, takaiskujen ja retkahtamisien riski sen sijaan on alituinen. Vielä vaikeampaa on, jos kukaan ei tee mitään ja A-ongelma vain syvenee. Joskus lasten edun mainitseminen voi olla käänne kohti kuivaa kautta. Voisikohan appiukon tapauksessa toimia se, että uskallat sanoa ääneen, että haluat suojella lapsia humaltuneelta ukilta. Eivät he halua nähdä päihtynyttä, pelottavaa, tuntematonta ukkia. Isovanhemmuus on miehelle iso asia, todella kunnia-asia. Tämän aseman, statuksen, edun menettäminen kirpaisee. Onhan sinulla sekin vaihtoehto, että jätätte jonkin aikaa käymättä mummolassa, jos siellä ei oteta lapsia ja heidän turvallisuuttaan riittävästi huomioon.

Viime kädessä sinä asian esittelijänä tunnet appiukon parhaiten. Tärkeintä on tehdä jotakin. Nyt on kyseessä tahdon asia. Teidän on osoitettava luja tahtonne ukin saamiseksi raiteilleen. Huolen appiukosta täytyy saada sanoitus, liha ja luut. Siirtämällä yrittäminen aina huomiseen ongelma ehtii räjähtää tuhoisiin mittasuhteisiin. Yrittänyttä ei laiteta.

Siunausta sinulle ponnistelussasi lähimmäisen ja rakkaittesi auttamiseksi.

Terveisin Tuomas