Tehdyt toimenpiteet
Tikkurilan kirkko
Tikkurilan kirkko, Asematie 12, edustaa 1950-lukulaista arjen kauneutta. Kirkko muodostaa sitä vastapäätä sijaitsevan Vantaan kaupungintalon kanssa arkkitehtonisesti harmonisen ja puhdaspiirteisen rakennusparin. Kirkko valmistui vuonna 1956.
1950-luvulla rakennetut arkista kauneutta edustavat rakennukset ovat tyylipuhtaita aikakautensa rakennustaiteen edustajia. Tikkurilan kirkko ja kaupungintalo ovat 1950-luvulta ainoat tähän päivään saakka säilyneet julkiset rakennukset Tikkurilan keskustassa.Aikoinaan Tikkurilan kirkko rakennettiin Helsingin Pitäjän seurakunnan tarpeisiin. Alunperin rakennusta kutsuttiin Tikkurilan työkeskukseksi, sillä nopeasti kasvanut alue tarvitsi kiireesti uusia kokoontumistiloja nuorisolle ja muille seurakuntalaisille. Myöhemmin työkeskusta ryhdyttiin kutsumaan seurakuntakeskukseksi. Nykyisin rakennus tunnetaan Tikkurilan kirkkona.
Seurakunnallinen monitoimikeskus
Leena Niukkasen mukaan Tikkurilan työkeskus on yksi Suomen ensimmäisiä
monitoimikeskuksiksi suunniteltuja seurakuntatiloja. Haaste oli
arkkitehtipariskunnalle sopiva, sillä Kalle Niukkanen oli jo vuonna 1953
perehtynyt diplomityössään seurakunnallisten monitoimitilojen
rakentamiseen.
- Muistikuvieni mukaan projektissa oli haastavinta yhdistää toisiinsa
sakraali- ja kerhotilat.
Lue lisää...
Kalle Niukkasen käsiala näkyy myös Vaaralan kirkossa
Tikkurilan kirkon suunnittelijaksi Kalle Niukkanen päätyi osittain
henkilökohtaisten suhteidensa kautta. Kalle Niukkasen vanhemmat, Kalle ja
Saima Niukkanen olivat 1950-luvulla Helsingin pitäjän seurakunta-aktiiveja.
Erityisen innokkaasti vanhemmat osallistuivat kuorotoimintaan.
Nuijamaalla syntynyt Kalle Niukkanen on myös Vaaralan kirkon arkkitehti.
Lue lisää...
Ripeää suunnittelutyötä
Helsingin pitäjän seurakunnan kirkkovaltuusto asetti
suunnittelutoimikunnan 4.3.1954 pohtimaan työkeskuksen rakentamista
Tikkurilaan. Lautakunnan puheenjohtajaksi nimettiin Martti Pihkala.
Lautakunta päätti hankkia tontin Asematien ja Rajatien (nyk. Kielotien)
varrelta. Seurakunta osti 9000 neliön suuruisen tontin Gunvor Markelinilta ja
hänen lapsiltaan. Kauppakirja allekirjoitettiin 9.6.1954.
Lue lisää...
Yleislakko hidasti rakentamista
Tikkurilan työkeskuksen lisäksi samalle tontille rakennettiin toimisto- ja
asuinsiipi.
Tikkurilan työkeskuksen peruskivi muurattiin 19.11.1955. Peruskiven uurna on
muurattu kirkkosalin alttarinpuoleisen pään betonisokkeliin. Harjakaisia
rakennustyömaalla vietettiin 28.4.1956. Tikkurilan kirkon on rakentanut
Runkotyö Oy. Työmaan vastaavana rakennusmestarina toimi Jonas Käyhty.
Lue lisää...
Dramaattinen neonristi
Tikkurilan kirkossa ei ole alttaritaulua, vaan se on korvattu
loisteputkien valaisemalla, pakotetulla kupariristillä. Valkoiseksi rapattua
seinää vasten valaistu ja askeettinen neonristi luo varsinkin pimeässä
dramaattisen näkymän. Aikoinaan Helsingin pitäjän kirkon rakennustoimikunta
päätti hankkia ristiä valaisevat neonputket Valotarvike Oy:stä.
Lue lisää...
Kuortaneen savukvartsi koristaa ehtoollisvälineitä
Tikkurilan kirkossa on käytössä kaksi hopeista ehtoollisvälinesarjaa.
Vuonna 1961 hankitun tyylipuhtaan välineistön on suunnitellut maamme
teollisen muotoilun ja kotimaisten korukivien käyttämisen uranuurtajana
tunnettu, vapaana taiteilijana koko elämänsä työskennellyt
helsinkiläissyntyinen Eero Rislakki (1924).
Rislakki kuvaa suunnittelemiaan Tikkurilan kirkon ehtoollisvälineitä
aikakautensa
Lue lisää...
Tasokasta taidetta
Kirkkosalia koristaa myös kaksi Vanda svenska församlingin 1990-luvulla
tekemää taidehankintaa. Salin takaseinälle on sijoitettu vantaalaisen
kuvataiteilija Raimo Jaatisen vuonna 1997 valmistama, ylösnoussutta Kristusta
esittävä keramiikkapatsas. Taideteos on valmistettu poltetusta savesta, joka
on myöhemmin patinoitu.
Lisäksi salista löytyy keraamikko Ammi (Ann-Mari) Sundelinin käsialaa oleva
Lue lisää...
Vanhat punatiilikirkot esikuvina
Torniton, harjakattoinen Tikkurilan kirkko on osin kaksikerroksinen
suorakaiteen muotoinen rakennus. Osa tiloista sijaitsee kellaritasossa.
Kirkon pilari-palkkirunko on betonia ja sen julkisivut ovat
puhtaaksimuurattua tiiltä. Kirkon sisätilat ovat matalia, eteisaulaa ja
kirkkosalia lukuunottamatta. Tikkurilan kirkossa on pinta-alaa 2070
neliömetriä.
Lue lisää...
Monitasoiset tilat
Kirkon lisäksi rakennuksessa on kirkkosalin tasolla urkuparven alla tila,
joka on erotettu lasiseinällä kirkkosalista. Rakennuksesta löytyy
neuvotteluhuone pienkeittiöineen ja Vanda svenska församlingin toimitilat.
Toisessa kerroksessa on valoisa seurakuntasali-kahvio ja lasten
päiväkerhotiloja. Tiloilla on yhteinen keittiö.
Rakennuksen kellarikerroksessa sijaitsee sakasti, päiväkerhotiloja sekä
Lue lisää...
Menneisyyden muistoja
Tikkurilan kirkon eteisaulassa toimi vuodesta 1988 alkaen 1990-luvun
puoliväliin saakka Jallen pub – katutaso -niminen nuorisokahvila. Paikka sai
nimensä nimikilpailun tuloksena. Tikkurilan seurakunnassa yökahvilahankkeen
puolesta puhui nuorisopappi Jarl Sörensen. Perjantai-iltoina eteisaula koki
muodonmuutoksen. Naulakot siirrettiin toisaalle ja niiden tilalle tuotiin
pyötiä ja tuoleja.
Lue lisää...
Korkea punatiilinen ehdotus voitti Tikkurilan kirkkokilpailun
Tilat
Lisätiedot ja varaukset kirkkoherranvirastosta,
p. (09) 8306 226 ma-pe 9 - 15. - kirkon kappeli 15 hengelle
- kahvio 50 hengelle, asiat on
- neuvotteluhuone 30 hengelle, astiat on
- aikuisten kerhohuone 30 hengelle, astiat on
- takkahuone 10 hengelle, astiat on
- ryhmähuone 30 hengelle, astiat on
- leikkihuone
- partiokolot
Lue lisää...
Lähdeluettelo
Kirjalliset lähteet:
Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen alustava hankesuunnitelma 2004,
Vantaan seurakuntayhtymä.
Lauri Leppänen: Tikkurilan seurakuntakeskuksen rakentamisesta 30 vuotta.
Artikkeli julkaistu Helsingin pitäjän vuosikirjassa 1987. Helsingin Pitäjän
kotiseutuyhdistyksen julkaisu.
Helsingin pitäjän seurakunnan työkeskuksen rakennustoimikunnan pöytäkirjat
vuosilta 1955-57, Vantaan
Lue lisää...
