Rekolan Pyhän Andreaan kirkko
Rekolan seurakunnan Pyhän Andreaan kirkko vihittiin käyttöön 24.1. 1988. Ulkokuoreltaan massiivisen ja sisätiloiltaan valoisan kivikirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Pirkko ja Pekka Piirta.
Tyyliltään moderni kirkko valmistui 1987.
Pyhän Andreaan kirkko sijaitsee Rekolassa, korkealla mäellä Kustaantien varrella. Punatiilisellä kolmikerroksisella kirkolla on kerrosalaa 2500 neliömetriä. Tilavuutta avaralla pyhätöllä on 12 260 kuutiometriä.
Kirkkosalissa on 302 istumapaikkaa, joista 32 sijaitsee parvella. Kirkkosaliin ja seurakuntasaliin mahtuu samaan aikaan 527 henkilöä. Valoisaa ja tunnelmaltaan viihtyisää kirkkosalia voisi verrata japanilaiseen teehuoneeseen.
Pyhän Andreaan kirkon nimen historiaan liittyy tarina kolmesta rekolalaisesta talonpojasta, jotka lahjoittivat maata Helsingin Pitäjän kirkolle vuonna 1401. Yksi talonpojista oli apostoli Andreaan mukaan nimetty Anders Rächals. Rekolan kartanon maiden läheisyydessä kohoavan Pyhän Andreaan kirkon nimi viittaa sekä paikkakunnan että kirkon omaan menneisyyteen.
Lue lisää...
Kirkkosalin alttariseinällä katseen vangitsee kuvataiteilija Nanna Suden vuonna 1998 maalaama sinivihreäsävyinen merihenkinen öljyvärimaalaus. Apostolien lukumäärän mukaan teos koostuu 12 palasta, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden.
Nanna Susi (vuoden 2000 nuori taiteilija) on tavoitellut työssään samaa muotokieltä urkujen kanssa. Taiteilijan näkemyksen mukaan urut ja alttaritaulu
Lue lisää...
Pyhän Andreaan kirkon 3300 kiloa painavat kirkonkellot on valettu Hollannissa. Kellot on ohjelmoitu soittamaan 15 eri sävelmää, jotka vaihtelevat kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Omat erityissoittonsa on ehtookelloilla, hautaamisella ja vihkimisellä. Myös uudella vuodella on oma sävelmänsä.
Lue lisää...
Rekolan seurakunnalla on olemassa oma vaakuna, joka on seurakunnan alueella aikoinaan asuneen ja vaikuttaneen katolisen papin isä Robert de Caluwen suunnittelema. Isä Robert on lahjoittanut Rekolan seurakunnalle oman vaakunan Pyhän Andreaan kirkon valmistumisen kunniaksi 1988. Vaakuna on seurakuntaneuvoston hyväksymä. Toistaiseksi vaakuna ei ole ollut käytössä, mutta sen pohjalta on suunniteltu
Lue lisää...
Kirkkosalin ja seurakuntasalin lisäksi rakennuksessa on kirkkoherranvirasto sekä kerho- ja toimistotiloja. Kirkon kellarikerroksessa olevien oleskelutilojen yhteydessä olevat saunatilat peruskorjattiin vuonna 2000. Samana vuonna Helsingin kulttuurivuosi ja Suomen saunaseura esittelivät Pyhän Andreaan kirkon löylyhuoneen yhtenä juhlavuotensa vierailukohteena.
Lue lisää...
Taidetta eteisaulassa
Pyhän Andreaan kirkon eteisaulaan on sijoitettu kolme erityylistä
taideteosta. Vuonna 1988 valmistunut Pyhän Andreaan puuveistos on taiteilija
Uuno Nurmen käsialaa. Puuveistoksen esikuvana taiteilija on käyttänyt
1400-luvulla Salo-Uskelan kirkossa sijainnutta veistosta, jota nykyisin
säilytetään kansallismuseossa. Rekolan Andreas-veistos noudattelee pienin
muutoksin
Lue lisää...
Tekstiilitaide Andreaan vinoristi toteutuu tekstiileissä. Apostoli Andreaan historia on kuvattu myös tekstiilitaiteilija Raija Rastas-Vähäsarjan suunnittelemiin kirkkotekstiileihin. Pellavasta ja kampavillasta valmistetuissa liturgisissa tekstiileissä toistuu apostoli Andreaan tunnus, vinoristi. Kirkkotekstiilit on kudottu Suomen käsityönystävien pajassa.
Lue lisää...
Urut ovat urkurakentamo Hans Heinrichin 25-vuotisjuhlasoitin. Hans Heinrich soitti itse urkujen vihkiäisjumalanpalveluksessa sonaatin nokkahuilulle. Rekolan kirkon urut vihittiin käyttöön jumalanpalveluksessa 17.9.1989.
Tauno Äikää esiintyi juhlapäivän iltakonsertissa soittaen sekä klassista että
romanttista urkumusiikkia.
Suunnittelulautakunta toivoi, että urkujen rakenne mahdollistaisi niiden
Lue lisää...