Pyhän Annan lastenkirkko
Hakunilan seurakunnan Pyhän Annan lastenkirkko (Koulutie 11) on tunnettu alunperin Itä-Hakkilan kirkkona. Kalkkihiekkatiilestä ja betonista rakennettu pulpettikattoinen kirkko on on valmistunut vuonna 1968 arkkitehti Göran Malmströmin suunnitelmien pohjalta. Osittain kaksikerroksinen kiinteistö on L-kirjaimen muotoinen.
Pyhän Annan lastenkirkko vihittiin peruskorjauksen jälkeen käyttöön 5.12.2004. Vihkimisen toimitti Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen. Vihkiäisjuhlassa ensiesityksensä sai Jukka Salmisen tilaustyönä säveltämä ja sanoittama laulu.
Kirkon peruskorjauksessa ja muutostöissä on huomioitu erityisesti lasten, perheiden ja hiljaisuuden päivien viettämisen tarpeet.
Peruskorjauksen yhteydessä Pyhän Annan lastenkirkko on saanut kirkonkellot. Ne on sijoitettu uuden ilmanvaihtokonehuoneen yhteyteen. Korjauksen yhteydessä kirkon julkisivut on pinnoitettu alkuperäisen tiilipinnan sävyisellä pinnoitteella siten, että tiilikuvionti on jäänyt näkyviin.
Kirkonmäellä sijaitsevaa rakennusta ympäröi luonnonmukainen viheralue. Voimakkaasti viettävä rinne sijaitsee alueen länsiosassa. Kirkon pihamaalla on tilaa leikille ja hiljaiselle mietiskelylle. Pihalla mutkittelee myös mietiskelypolku, jonka varrelle on sijoitettu levähdyspaikkoja.
Lähdeluettelo:
Kirjalliset lähteet:
Itä-Hakkilan lastenkirkko, hankesuunnitelma 30.4. 2001. Vantaan
seurakuntayhtymä
Lastenkirkon kummikirjeet, Liisa Pietilä
Pikkuväkilehti nro 4, 2004
Kohteen kiinteistökortti, Vantaan seurakuntayhtymä
Haastattelulähteet:
Rakennusmestari Pirkko Auvinen, Vantaan seurakuntayhtymä, 2.12.2004
Tekstiilitaiteilija Laura Isoniemi 3.9. ja 30.11.2004
Puutarhuri Tuovi Lehtinen, Vantaan seurakuntayhtymä, 30.11.2004
Lapsityönohjaaja Liisa Pietilä, Hakunilan seurakunta.
Lue lisää...
Lastenkirkon kirkkosalin yläikkunoihin on hankittu venäläissyntyisen, Tallinnassa asuvan, lasitaiteilija Dolores Hoffmanin (s.1937) lyijylasimaalaukset. Kuvat perustuvat Raamatun kertomuksiin. Kaislanvihreässä ja sinisävyisessä teoksessa on kuvattu Mooses-lapsen
löytyminen Niilistä kaislaveneestä. Punasävyinen lasimaalaus esittää Simeonin
ja Hannan ensikohtaamista ympärileikattavaksi temppeliin
Lue lisää...
Alttaritaulun sinisävyisyys ja maanläheinen muotokieli toistuvat kirkkoon vartavasten suunnitelluissa keraamisissa ehtoollisvälineissä sekä muussa käyttökeramiikassa. Ne ovat Heinolassa asuvan keraamikko Risto Juhanin käsialaa. Lastenkirkon jalavapuinen alttaripöytä polvistumispenkkeineen ja
lukupulpetteineen on Studio Y:n designia. Kokonaisuuden on toteuttanut
kiteeläinen puuseppä Seppo Auvinen.
Lue lisää...
Pyhän Annan lastenkirkko on suunniteltu lasten, perheiden ja hiljaisuuden päivien viettämisen tarpeisiin. Työntekijöiden rinnalla toimivien lastenkirkon Marioiden lisäksi hanketta on koottu tukemaan aikuisista koostuva kummiverkosto. Mukula- ja perhemessujen ja kirkollisten toimitusten lisäksi kirkossa
voidaan järjestää perhejuhlia, koulutuspäiviä ja retriittejä.
Lue lisää...
Kastekirkon portin kuva-aiheet ja symbolit ovat Helena Ypyän ja Ulla Pohjolan käsialaa. Betonireliefiin on kuvattu muun muassa Pyhää Henkeä symboloiva kyyhkynen, Jeesuksen kaste sekä neitsyt Marian vanhemmat, Joakim ja Pyhä Anna. Siitä löytyy myös modernilla tavalla toteutettu Anna itse kolmantena
-kuva-aihe. Pyhää Annaa, neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta kuvaava teos liittää
symbolisesti sukupolvien
Lue lisää...
Pyhän Annan lastenkirkkoon on luotu uutta ilmettä Studio Y:n suunnittelemilla sisustusbetonielementeillä. Niiden teknisestä toteutuksesta on vastannut materiaalien monitaitajana tunnettu betonitaiteilija Pertti Kukkonen Betonipallas Oy:stä. Innovatiivisissa betonielementeissä on käytetty materiaaleina muun muassa graafista ja kuparipatinoitua, sinisävyistä betonia.
Lue lisää...
Pyhän Annan lastenkirkon liturgiset tekstiilit ovat vantaalaisen tekstiilitaiteilija Laura Isoniemen käsialaa. Kirkkosalin liturgisten tekstiilien materiaalina on käytetty rouheaan keraamiseen alttaritauluun sopivaa paksua englantilaista raakasilkkiä. Valkoista sarjaa taiteilija kuvaa juhlavaksi ja tyyliltään pelkistetyksi. Valkoiseen silkkiin on luotu juhlavuutta jalavaan sointuvalla
Lue lisää...
Pyhän Annan lastenkirkon sisustussuunnittelun lähtökohtana on porvoolaisen kuvanveistäjä Kaija-Riitta Iivosen tilaan jo vuonna 1987 suunnittelema keraaminen, maanläheisiä värejä toistava alttaritriptyykki. Poltetusta savesta valmistetulla teoksella on korkeutta toista metriä.
Avattuna sillä on leveyttä neljä metriä. Kolmiulotteinen ja tuhat kiloa
painava teos on tyyliltään naivistinen.
Lue lisää...
Muutostöiden yhteydessä kirkon sisätilat ja piha-alue ovat saaneet uuden ilmeen.
Suorakaiteen muotoinen kirkkosali muistuttaa varhaiskristillistä yksilaivaista basilikaa. Salin seinät ovat vaaleaksi hiertopinnoitettua betonia ja kalkkihiekkatiiltä. Kirkkosalin katossa on sävytetty koivuviilupinta. Viistosti laskeva katto houkuttelee katseen ylöspäin kohti korkealle kohoavia lasimaalausten väriloistoa.
Lue lisää...
Pyhän Annan lastenkirkko on nimetty sekä neitsyt Marian äidin että profeetta Hannan mukaan. Hepreankielessä Anna tulee hannah-sanasta, joka tarkoittaa armahdettua ja armoa. Hanna on Elkanan vaimo ja Samuelin äiti. - Luukkaan evankeliumissa kerrotaan profeetta Hannasta, joka vanhoilla
päivillään näki Jeesuksen Joosefin ja Marian tuodessa lapsensa temppeliin
siunattavaksi, lapsityönohjaaja Liisa
Lue lisää...
Tämän videon katseluun tarvitaan Flash-soitin versio 7.0 tai uudempi.
Macromedia -sivustolta voit ladata ilmaisen soittimen.
Katso video... Pääsiäisvaellus Pyhän Anna lastenkirkossa 2008. Käsikirjoitus: Tarja Meijer Kertojat: Tarja Meijer Liisa Pietilä Juha Paukkeri Lavastus: Hannele Anttila Margit Kuivanen Sinikka Kurunsaari Liisa Pietilä Kuva ja ääni: Antero Harju Tuotanto: Vantaan seurakunnat Pyhän Annan Lastenkirkko ja yhteinen viestintä 2008
Lue lisää...
Pyhän Annan lastenkirkko Katso video Sisarukset Aino ja Emma Perälä sekä heidän ystävänsä Hilla Pietilä kuuluvat Pyhän Annan lastenkirkon Marioiksi kutsuttuun ryhmään. Vuosina 2003 ja 2004 he osallistuivat innokkaasti Pyhän Annan lastenkirkon suunnitteluun. Lastenkirkko on kolmikolle tärkeä paikka vieläkin. Hakunilan seurakunnan alueella, Itä-Hakkilassa, sijaitseva kirkko vihittiin käyttöön
Lue lisää...